Maaseutuelämästäkö synti?

Minun pitäisi varmaan päivittää blogiani ajankohtaisesta seurakuntavaaliasiasta koska olen itsekin ehdokkaana. Mutta tuntuu niin kovin vaikealta lähteä avaamaan ajatteluani pääteemaksi nousseeseen kysymykseen, kun siinä sivulla ei yhtään muuta seurakunnallista teemaa ole saatu nousemaan otsikoihin.

Ajattelen nimittäin, että seurakunnallinen arki kattaa sen maallikkojäsenelle ja tulevaisuudessakin yhteisten asioiden vastuunkantajille niin kovin paljon raadollisempia, jonkin verran jymyuutisointia tylsempiä ja aivan varmasti arkisempia asioita kuin noin 200000-600000 suomalaisen seurakuntamme nykyisen jäsenen seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät mediaseksikkäät teemat antavat ymmärtää. (Määrän laskin sen perusteella että 5%-15% väestöstämme arvioidaan olevan vähemmistöseksuaaleja ja kirkkoon kuuluu nafti 80% väestöstämme.) Joten tyydyn toteamaan, käy vaalikoneella www.seurakuntavaalit.fi  ja äänestä!

Kuuntelin hetki sitten metsänlaitapaljussamme kettujen kirkumista, joutsenten iltaöistä töräyttelyä, koirien haukkua ja suden ulvontaa. Tässä konsertissa aitiopaikalla tähtitaivaan alla juolahti mieleeni Maaseudun Tulevaisuudessa tänään ollut artikkeli asuntotyöryhmän halusta keskittää yhdyskuntarakennettamme vaikka pakolla.

Huomenna on Hämeenlinnassa Kyläkäräjät. Mitä ilmeisemmin on Hämeenlinnan kaupungissa laadinnassa olevaan Maaseutuohjelmaan ajateltava ja kirjoitettava mukaan myös luku yksilön perustuslakisääteisestä mahdolisuudesta valita asuinpaikkansa ja strategia miten tämä varmistetaan omassa kaupungissamme parhaiten ja kustannustehokkaimmin.

Aivan heti kun en kykene uskomaan, että me suomalaiset olisimme ensimmäisinä maailmassa jättämässä maaseutumme autioitumaan ja muuttamaan karjamme kanssa kaupunkitaajamiin ilmastonmuutosten ja päästötavoitteiden vuoksi, kuten asuntoministerin visio lehtiartikkelin mukaan olisi.

Olen tosin historiankirjoista ymmärtänyt, että koti- ja hyötyeläintensä kanssahan Hämeenlinnan keskustassakin asukkaat elivät vielä vajaa 100 vuotta sitten, mutta että asuntoministeri Vapaavuoren ajatteluissa tämä malli olisi nyt niin uustrendikästä että se tulisi ehdottomasti palauttaa väkipakolla kaikiin kaupunkeihimme, niin -> Hui! ja Hih!

Tuli myös mieleeni, että kuinka me suomalaiset olemme onnistuneet asuttaman tämän maan myös 2-3 miljoonaa pienemmällä väestöpohjalla, kun emme siihen enää nykyisin maailman vauraimpiin kuuluvana maana kykene ilman että toteuttaisimme sisäisen pakkomuuton, joka jättäisi edesmenneen asutusministeri Johannes Virolaisen hallussa olevan II MS:n jälkeisen uusasutusintegraatioennätyksen taakseen mennen tullen.     

Täytyyhän tässä yhdyskuntarakennemuutoksessa nyt jokin tokku olla ja tulla, ennen kuin maaseutuelämäämme ollaan tekemässä rikokseksi ja mitä ilmeisemmin seuraavassa A-Studiossa synniksi. Onneksi huomenna kuulen enemmän professori Hannu Katajamäen luennoidessa Kyläkäräjillä ja onneksi tämän teeman keskustelua ollaan vasta aloittelemassa ja onneksi eduskuntavaalit ovat vasta huhtikuussa 2011.

Jätä kommentti

Sinun tulee olla kirjautunut jättääksesi kommentin.

css.php